Äitienpäivä

Onnea kaikenlaisille äideille! Niille, joille äitiys on ollut itsestäänselvää ja ongelmatonta, mutta erityisesti myös niille jotka ovat joutuneet tai joutuvat omaa äitiyttään ja sen määrittelyä miettimään. Olkoon päivänne sellainen, että saatte täyttää sen itsellenne tärkeillä ja merkityksellisillä ihmisillä ja asioilla.

Lisää Floraliaa

Koska viime päivät olemme saaneet taivaalta lunta, räntää ja rakeita, on sopiva hetki palata viime viikonlopun tunnelmiin ja kasvihuoneen lämpöön. Puutarhaoppilaitoksen alueella on kokoelmakasvihuone. Kävijän toivottaa tervetulleeksi viidakkomainen vesiaihe roikkuvine ilmajuurineen. Ja tilanjakajakin oli kasvipeitteinen.

Kattorakenteissa kiipeili Ihmeköynnös kaikessa komeudessaan.

Orkideoille oli tehty verkkokorit ja niitä kasvoi myös kierrätyshenkisissä ruostuneissa rautaputkissa.

Viidakkotunnelmien lisäksi osa huoneesta tarjoili aivan toisenlaista ympäristöä, eli kuivan ja kuuman ilmaston kasveja.

Mukavaa loppuviikkoa kaikille ja uusille lukijoille tervetuloa.

Floralia 2017

Viileät kevätsäät ja työkiireet ovat pitäneet blogin pari viikkoa hiljaisena. Kaikkea pientä on kyllä tapahtunut, mutta niistä ei ole riittänyt blogipostaukseksi saakka, ainakaan vielä. Sisällä olen esikasvattanut daalioita ja myöhäiskylvettyjä tomaatteja ja kesäkukkia. Muutaman pelargonian taimenkin innostuin tilaamaan postitse. ’

Vappuviikonloppuna lensimme mieheni kanssa Helsinkiin nauttimaan kauan odotetusta konsertista. Jo kymmenen vuotta sitten meillä oli hankittuna liput Andrea Bocellin keikalle, mutta jouduin juuri konsertin alla leikkaukseen ja konsertti jäi haaveeksi. Nyt sitten tuo haave päästiin toteuttamaan. Olin ajatellut vierailla seuraavana päivänä Roihuvuoren japanilaistyylisessä puutarhassa, mutta vaakasuunnassa kovan tuulen mukana lentänyt vesi ja räntä saivat meidät kuitenkin suuntaamaan kulkumme sisätiloihin eli Ateneumiin. Kaunis paikka sekin ja vanhojen tuttujen maalausten lisäksi löytyy aina jotain uutta katseltavaa.

Tänään tuo Ateneumin vierailu linkittyi oivallisesti puutarhamenoihin, sillä paikallisen puutarha-alan oppilaitoksen järjestämä Floralia -puutarhanäyttely oli saanut tänä vuonna innoituksensa Suomen kultakauden taiteesta. Kyseessä on mukava pieni näytely, jota olen itsekin pari vuosikymmentä sitten ollut opiskelijana toteuttamassa. Näyttelyhallin valaistuksessa tulin kyllä tuskallisen tietoiseksi sekä vajavaisesta kuvauskalustostani että -taidoistani. Siinä taitaa olla seuraavaksi kehittämisen paikka. Kameraostoksille ja kuvausoppiin tulee varmasti hakeuduttua, jos bloggausinto pysyy yllä. Jaan kuitenkin näistä puutteista huolimatta kanssanne joitakin makupaloja näyttelystä.

Heti halliin astuessa huomasi, että tarjolla on peruspuutarhamessuista poikkeavaakin miljöötä. Vieraita vastaanotti tämä hahmo:

tällaisessa miljöössä

Ensimmäisellä luurangolla oli myös kohtalotoveri.

Kyseessä oli Hugo Simbergin Kuoleman puutarha -teoksen innoittama osasto.

Kuoleman puutarhasta astuttiin Rudolf Koivun paratiisiin, joka olikin satumaisen valoisa ja värikylläinen kaiken tummuuden jälkeen.

Virrassa kylpi Akseli Gallen-Kallelan Ad astra -teoksen innoittamana neito ja kultainen paviljonki oli saanut innoituksensa saman taiteilijan Aino- taru triptyyksistä.

Lopuksi löysin vielä luonnonmateriaaleista toteutetun Liekki -ryijynkin, jonka olemassaoloa en edes muistanut ensimmäisen katselukierroksen aikana.

Koulun alueella on myös kokoelmakasvihuone, jossa pääsee ihastelemaan isoja kasveja eri maailmankolkista. Sinne teemme oman kurkistuksen lähipäivinä.

Vaikka muutama lumihiutalekin yritti tipahdella alas taivaalta, uskaltauduin silti hieman taimiostoksillekin. Kevätpenkkini kaipaa täydennystä, joten ostin Nuojuan yrttitilan standiltä violettia kevätesikkoa, pystykiurunkannusta ja sinivuokkoa. Parin viikon päästä epäilemättä asioin samaisen pariskunnan kanssa uudemman kerran, kun suuntaan Ruukkiin puutarhamessuille. Näistä kasveista lisää myöhemmin, kun postaan erikseen kevätpenkistä.

Lähimatkailun iloja

Missä on ilosi, siellä on aarteesi, missä on aarteesi, siellä on sydämesi, missä on sydämesi, siellä on onnesi. - Augustinus-

Puutarha-asioissa, ja ehkä joskus elämässä muutenkin, huomaan liian usein haikailevani jotain suurempaa, parempaa ja paremmin suunniteltua. Kuitenkin tiedän, että usein ilo löytyy ihan läheltä, jos vain muistaa katsoa. Täällä pohjoisessa kevät antaa odotuttaa itseään, enkä ole päässyt puutarhamessuille. Taimikasvatuksetkin ovat jotenkin tökkineet. Tämä on tietysti harmittanut, etenkin kaikkien muiden ihania blogipostauksia lukiessa.

Tänään oli kuitenkin hyvä päivä katsoa lähelle ja nauttia pienistä, iloa tuottavista asioista. Matkasimme Ouluun, Hupisaarille ja Ainolanpuistoon.  Alueelta löytyy niin kevyesti hoidettua luonnonmukaisempaa aluetta, kuin huoliteltua puisto-aluettakin. Lastemme ehdottomia suosikkeja ovat aluetta halkovat kiviset purouomat ja kiipeilypuut. Hieno leikkikenttäkin puistosta löytyy, mutta usein se jää meillä käymättä. Purot kivineen kutsuvat seikkailijoita ylitykseen. Voittaja on se joka selviää parhaiten kuivin jaloin toiselle rannalle. Kiipeilypuissakin mitataan ketteryyttä, voimaa ja rohkeutta. Itse nojailen mielelläni aikaa uhmanneisiin ja sopivasti selän levyisiin puunrunkoihin ja tähyilen taivaalle. Kun katseensa kääntää maan tasalle, näkee sammalta ja kiviä. Tässä puistossa sekä silmät että sielu saavat lepoa. 

Välillä voi pistäytyä fiilistelemään trooppisempiin tunnelmiin kasvihuoneessa, joka on maksutta avoinna yleisölle päiväsaikaan.

Kliivian kauneutta en saanut täysin uskottavasti tallennettua.

Tohtorinkukka loistossaan.

Jokin kämmekkä, kolibrinkukka ja Oxaliskin esittelivät sulojaan.

Kukkivien ihanuuksien lisäksi häntäparsa saa aina hymyn huulilleni.

Ehkä parasta kaikesta on istahtaa vesiaiheen äärelle kuuntelemaan sen luomaa äänimaisemaa. Ja nostaa taas katseensa kohti taivasta, jossa kastanjaviini kiipeilee rakenteissa.

Puistossa on lukuisia paikkoja omatoimiseen evästelyyn. Tällä kertaa kahvittelu tapahtui kuitenkin vanhassa kasvihuoneessa sijaitsevassa kahvila Kiikussa. Sielläkin pääsee kahvittelun lomassa ihastelemaan ja halutessaan hoitamaankin kasveja. Raudoitusverkosta on tehty seinämä orkideoille ja tillandsioille ja verkossa riippuu "saa suihkuttaa" -tekstillä varustettu sumutuspullo. Isompiakin kasveja tuolla on, kahvila vain oli sen verran täynnä, etten viitsinyt joka suuntaan tähtäillä ja ottaa kuvia. Keltakukkaista köynnöstä en tunnistanut, eikä nimilappuakaan löytynyt. Tunnistaako joku mistä kasvista on kyse?

Ihanaa pääsiäisen jatkoa kaikille!