Pinoja, kasoja ja pieniä alkuja

Kaksi viikonloppua on puutarha- ja pihaelämäni koostunut erilaisten pinojen ja kasojen tekemisestä. Kuulostaa äkkiseltään tylsältä ja kovin harmaalta, mutta toisaalta näissä hommissa näkee välittömästi sen, mitä on saanut aikaan.

Appivanhempien luona olimme viime viikonloppuna puusavotassa. Kelpaa talven tuiskuissa sytyttää tuli takkaan ja suunnitella tulevaa puutarhakesää.

 Olen useamman vuoden ajan vastannut appivanhempien pihan vadelmapensaiden leikkaamisesta. Melkoinen risusavotta se oli taas tänäkin vuonna, mutta on aina palkitsevaa katsoa "hengittävää" vadelmikkoa.

Appivanhempien naapurissa olevan tulevan kesäkodin pihassakin ehdin käydä kääntymässä. Kovin vähän siellä vielä oli katseltavaa. Raparperi ja ruohosipuli sentään hiukan olivat nostaneet päätään esiin.

Omassa pihassa on myös syntynyt kasoja sinne tänne. Kompostinurkkauksen kunnostuksesta kirjoitan myöhemmin projektin edetessä. Pensaiden leikkausta on ollut myös kotipihassa ja tänään kasoihin päätyi kukkapenkkien kuivuneet kukkavarret ja lehdet.

Nyt vain odotellaan ja unelmoidaan tulevasta kukkaloistosta. Ensimmäisen krookuksen kukan löysin tänään. Se kasvoi aivan "väärässä" paikassa. En olisi osannut etsiä sitä sieltä, mutta onneksi sattumalta osui silmääni. Tulin ninittäin oikein iloiseksi. Jospa huomenna saisin napattua sitä kuvankin.

Iloista vappua!